Käsi kylmän veden alla (san. Markus Salonen - Antti Ritvanen)
Yksinäisyys oli ennen
tuttu peitto päiväunilla
sinä muutit sen merkityksen
seison lumisella arolla
Päivä töissä kohtauksitta
mut kuin rekeä raahaisi
niin ja illat: nurkat vuotaa
tuuli tunkee lunta asuntoon
Joku kuiskaa miltä tuntuisi
painaa kämmen hellan levyyn
Tein sen yhtään miettimättä mitä tapahtuu
seisoin pitkään käsi kylmän veden alla
etkä pieneen hetkeen tullut mieleen
Täällä valvon vaikka kielsitkin
ikkunasi hehkuu pimeään
kuin lämmin hiekka sänkysi
mut lumi hautaa tänne, tukehdun
Joku kuiskaa miltä tuntuisi
lyödä kämmen tuohon lasiin
Tein sen yhtään miettimättä mitä tapahtuu
seisoin pitkään käsi kylmän veden alla
etkä pieneen hetkeen tullut mieleen
Aavistuksia (san. Antti Ritvanen)
Huomaat valkoiset tennarit
ne kiiltelee uutuuttaan
salaperäinen hymy
vaikea tulkita
Kun se tulee vastaan
ylös rappuja
Samanikäinen kuin sinä
näyttää vähän tutulta
se unohtuu pian
kuljet Unioninkatua
Se jatkaa matkaa
kohti taivasta
On hidas kevätaamu
kävelet mäelle
lempeä kevätaamu
näet pitkälle
Mielessä tyttö, joka jäi
sun luokse nukkumaan
Mutta jokin linnuissa
niiden hiljaisuudessa
jokin häiritsee
Tähtitornin luona
jokin linnuissa
aavistuksia
Sä et mene minne aioit
sä käännyt kohti kotia
et edes tajua itse
mutta pidennät askelta
Jo kaukaa näet: talon edustalla
ihmisparvi, niin, ja jotain outoa
niiden keskellä se makaa selällään
niiden keskellä se makaa selällään
Silmät revähtäneet auki, verta tennareilla
väkijoukko mittaa matkaa alas talon katolta
mut se tuijottaa sua, se tuijottaa sua
se tuijottaa
se tietää
Hiljainen kevätaamu
joku karjaisee
lempeä kevätaamu
peittäkää nyt se
Mutta jokin linnuissa
niiden hiljaisuudessa
jokin häiritsee
Tähtitornin luona
jokin linnuissa
aavistuksia